Mitä maksaa, jos ei varaudu?

Tietoliikenneyhteyksiin ei yleensä kiinnitä huomiota silloin, kun kaikki toimii. Ne ovat osa arkea yrityksissä, julkisissa palveluissa ja ihmisten päivittäisessä asioinnissa. Siksi niiden merkitys näkyy kunnolla vasta silloin, kun jokin katkeaa.

Yhteyskatkon vaikutus ei jää tekniikkaan. Se näkyy nopeasti siellä, missä raha liikkuu ja palvelua tuotetaan. Maksaminen vaikeutuu, pilvipalveluihin ei päästä, asiakaspalvelu hidastuu ja työ keskeytyy. Jos toiminta nojaa tiedon jatkuvaan liikkumiseen, myös häiriön hinta on todellinen.

– Katkos ei vaadi kriisiä tai poikkeustilannetta. Yhteydet voivat katketa tavallisena arkipäivänä esimerkiksi inhimillisen virheen vuoksi, ja silloin kustannukset alkavat juosta heti, sanoo Voimatelin kaupallinen johtaja Antti Näykki.

Menetetty myynti on vasta alkua

Yhteyskatkon näkyvin seuraus on usein menetetty myynti. Se on myös helpoin laskea. Jos maksaminen ei onnistu tai järjestelmät toimi, kauppa jää tekemättä.

Vahinko ei kuitenkaan jää siihen. Työaikaa menee hukkaan, häiriön selvittäminen vie resursseja ja asiakkaat joutuvat odottamaan tai jäävät kokonaan ilman palvelua. Jos tilanne pitkittyy, seuraukset näkyvät nopeasti myös luottamuksessa. Häiriö ei siis maksa vain yhtä menetettyä tuntia, vaan sen vaikutukset voivat ulottua paljon pidemmälle kuin itse katkos.

Tämä korostuu erityisesti ympäristöissä, joissa asiointi perustuu nopeuteen ja jatkuvaan tiedonsiirtoon. Kaupassa, logistiikassa, polttoainejakelussa ja monissa julkisissa palveluissa katkos näkyy heti sekä kassassa että työn sujuvuudessa. Se, mikä alkaa teknisenä häiriönä, muuttuu nopeasti liiketoiminnan tai palvelutuotannon ongelmaksi.

CER tekee velvoitteen näkyväksi

Euroopan unionin CER-sääntely tekee varautumisesta kriittisiksi määritetyille toimijoille lakisääteisen velvoitteen. Se nostaa aiheen nyt aiempaa näkyvämmin niiden toimijoiden pöydälle, joiden jatkuvuudella on erityinen merkitys yhteiskunnan toiminnalle. Samalla se muistuttaa asiasta, joka koskee paljon laajemminkin yrityksiä ja julkisia palveluja: jos yhteydet katkeavat, vaikutukset eivät jää vain yhteen toimijaan, vaan heijastuvat asiakkaisiin, toimitusketjuihin ja arjen sujuvuuteen.

Näykin mukaan varautumiseen liittyy edelleen ajattelutapa, jossa vastuu siirretään helposti jollekin muulle.

– Moni toimija ajattelee edelleen, että varautuminen on jonkun muun tehtävä. CER tekee velvoitteen näkyväksi kriittisille toimijoille, mutta käytännössä samat riskit koskevat paljon laajemminkin eri toimijoita.

Varautuminen ei maksa tuhansia

Varautumisesta syntyy helposti mielikuva suurena ja kalliina kokonaisuutena. Silloin päätöksiä on helppo siirtää myöhemmäksi. Moni yliarvioi erityisesti satelliittiyhteyden hinnan.

Satelliittipohjainen tietoliikenneyhteys, kuten Starlink, voi olla käytännöllinen ensimmäinen askel varautumisessa. Se tuo lisävarmuutta tilanteissa, joissa maanpäällinen mobiili- tai kuituverkko häiriintyy, mutta voi toimia myös ensisijaisena yhteytenä esimerkiksi syrjäisissä tai etävalvottavissa kohteissa, joissa maanpäällisen verkon saatavuus, kapasiteetti tai toimintavarmuus ei riitä. Yhdessä varavoiman kanssa se tukee toiminnan jatkuvuutta myös sähkökatkon aikana.

Näykin mukaan varautumisen aloittaminen ei myöskään aina vaadi suurta panostusta.

– Moni ajattelee, että satelliittiyhteys maksaa tuhansia kuukaudessa. Siksi hinnat yllättävät. Kun varautumisen voi aloittaa kympeillä ja yhden kohteen yritysratkaisu liikkuu noin satasen kuukausitasolla, puhutaan hyvin pienestä kulusta verrattuna siihen, mitä yksikin katkos voi maksaa.

Juuri tässä kohtaa varautumisen kustannusta kannattaa tarkastella toisesta suunnasta. Jos vaihtoehtona on pieni kuukausikulu tai riski siitä, että myynti pysähtyy, työ seisoo ja palvelu häiriintyy väärällä hetkellä, kysymys ei ole vain hinnasta. Kysymys kuuluu, kuinka suuren riskin organisaatio on valmis ottamaan.

Varautumattomuus voi käydä kalliiksi

Varautumisessa huomio kiinnittyy helposti hankintahintaan. Se on ymmärrettävää, mutta samalla voi unohtua, kuinka kalliiksi häiriö voi lopulta tulla.

– Varautumisessa kannattaa katsoa hankintahintaa pidemmälle. Olennaisinta ei ole se, mitä varautuminen maksaa, vaan se, mitä varautumattomuus maksaa, jos yhteydet katkeavat, Näykki sanoo.